perjantai 28. maaliskuuta 2014

RICK RIORDAN: JUMALTEN SOTA

361 sivua
Otava, 2009

Myönnettäköön, taidan olla hitusen yli-ikäinen kuusitoistakesäisten puolijumalien seikkailujen lukijaksi. Siitä huolimatta Rick Riordan on kuulunut yhteen suosikeistani aina siitä asti, kun heräsin tähän ilmiöön toivottoman myöhässä. Mytologiaa, vetävät juonet, hyvää huumoria, mielenkiintoisia, monipuolisia naishahmoja - mistäpä tässä en pitäisi.

Jumalten sota päättää ensimmäisen Percy Jacksonin matkoista ja Riordanin maailmanmaineeseen nostaneen Percy Jackson -sarjan - ja tekee sen kunnialla. Luin kirjan kirjaimellisesti yhdeltä istumalta, ja vaikka olisin mielelläni kuullut joistakin tapahtumista enemmän, juoni piti koko ajan otteessaan enkä kerta kaikkiaan voinut lopettaa ennen kuin sain tietää kuinka tämä kaikki päättyy.

Kirja on kirjoitettu nuortenkirjoille tyypilliseen, hyvin suoraviivaiseen ja nopeatempoiseen tyyliin, mutta Riordan ei syyllisty missään kohtaa nuorenkaan lukijan aliarvioimiseen. Mytologiaan pohjautuvat, monimutkaisetkin juonet ovat olleet aina päätösosaan saakka erinomaisia ja sopivan seikkailuhenkisiä. Hahmokaartia ja mytologiaviittauksia löytyy laidasta laitaan, aina lentävistä emakoista viljamuroja tarjoilevaan jumalatar Demeteriin.

Tällaista kirjallisuutta haluaisin lasteni lukevan.

Hahmot: 20/25 pistettä
Juoni: 20/25 pistettä.
Kieliasu: 22/25 pistettä
Tarinankerronta: 22/25 pistettä
KOKONAISARVIO: 84/100 pistettä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jaa ajatuksia, risuja tai ruusuja!